Psykoterapialla hoidetaan psyykkisiä vaikeuksia psykologisin menetelmin. Vaikeita asioita prosessoidaan keskustellen ja usein myös erilaisten harjoitusten ja kotitehtävien avulla. Nykytutkimuksen valossa psykoterapia on tehokasta hoitoa, vaikuttavuudessa keskeisintä on terapiassa käytetyt menetelmät sekä terapeutin kanssa syntyvä yhteistyösuhde.

Psykoterapia voi olla pitkäkestoista tai lyhytkestoista. Kelasta voi hakea kuntoutustukea pitkäkestoiseen psykoterapiaprosessiin, mikäli psykiatri suosittelee sitä hoitomuodoksi. Kelan prosessista voit lukea lisää täältä: https://www.kela.fi/kuntoutuspsykoterapia Minulla on Kela-oikeudet perheterapiaan ja vanhempainohjaukseen.

Lyhyissä psykoterapioissa keskitytään elämää haittaavien, tarkasti määriteltyjen ja rajattujen ongelmien käsittelyyn. Lyhytpsykoterapiasta haetaan tukea erilaisissa kriisitilanteissa, kuormittavissa elämäntilanteissa sekä rajatuissa ongelmatilanteissa, esim. ihmissuhdeongelmissa. Lyhytpsykoterapiassa on myös mahdollista tutkia omaa mieltään ja tunteitaan tai käsitellä vaikeita elämänkokemuksia.

Lyhytterapia voi olla omakustanteista tai siihen voi saada lähetteen ja taloudellisen tuen työterveyshuollon kautta. Osa terveysvakuutuksista kattaa myös lyhytpsykoterapiajakson. Joissakin tapauksessa on mahdollista myös saada palveluseteli lyhytpsykoterapiaan kaupungilta tai erikoissairaanhoidosta (HUS). Näiden mahdollisuus kannattaa selvittää.

Teen HUS:n palveluseteleillä traumafokusoitunutta yksilöterapiaa (EMDR) sekä perheterapiaa.

EMDR on lyhennys englanninkielisistä sanoista Eye Movement Desensitization and Reprocessing, suomeksi se tunnetaan myös nimellä silmänliiketerapia.

EMDR-terapialla työstetään vaikeita kokemuksia ja traumaattisia muistoja, jotka häiritsevät nykyhetkeä. Traumaattisiin kokemuksiin liittyvät takaumat voivat aiheuttaa mm. fyysisiä oireita, väsymystä, pelkotiloja tai paniikkioireita. Jos traumaattisen tapahtuman tai kehityksellisen trauman seurauksena ilmenee mieleen tunkeutuvia takautumia, voi EMDR-terapia helpottaa merkittävästi oireita ja neutralisoida häiritseviä ajatuksia (cognitions), tunteita (emotions) ja kehon tuntemuksia (sensations).

EMDR-terapia perustuu mukautuvan tietojenkäsittelyn (AIP, adaptive information processing) malliin. Tämän mallin mukaan tämän hetkiset ongelmat ovat seurausta sellaisista menneisyyden kielteisistä kokemuksista, jotka ovat varastoituneet muistiverkostoihin epätarkoituksenomaisella tavalla. EMDR-terapiassa tehtävien silmänliikesarjojen avulla jumiutuneet muistot alkavat prosessoitua uudelleen. Samalla vaikean muiston käsitteleminen helpottuu ja aivojen luonnollinen tapa käsitellä muistoa aktivoituu - onnistuneella EMDR-hoidolla on sekä psykologisia että neurobiologisia vaikutuksia.

Voit lukea EMDR:stä lisää mm. täältä: https://www.kaypahoito.fi/nix01356

Parisuhdeterapiassa käsitellään parin keskinäistä vuorovaikutusta ja toimintatapoja sekä kummankin osapuolen tunteita ja tarpeita niiden alla.

Parisuhdeterapiassa voidaan myös käsitellä erilaisten haastavien elämäntilanteiden vaikutusta parisuhteeseen (esim. ruuhkavuodet, kumppanin sairastuminen, lapsettomuus) tai erilaisia parisuhdekriisejä (esim. uskottomuus). Toisinaan parisuhdeterapiaan sisältyy myös seksuaaliterapiaa tai aggression hallinnan harjoittelua.

Parisuhdeterapiassa voi käydä akuutissa kriisitilanteessa, pitkään kestäneitä solmuja avaamassa tai ennaltaehkäisevästi "päivittämässä" parisuhteen tilannetta. Parisuhdeterapiassa on tärkeää, että kumpikin osapuoli tulee tasaveroisesti kuulluksi.

Perheterapiassa käsitellään perheenjäsenten keskinäistä vuorovaikutusta ja perheenjäsenten välisiä suhteita. Terapiassa tunnistetaan perhedynamiikan ja vuorovaikutuksen ongelmakohtia ja pyritään avoimella dialogilla muuttamaan niitä. Tärkeää on, että kaikki osapuolet tulevat tasapuolisesti kuulluiksi.

Perheterapiassa käsitellään niin ydin- kuin uusperhedynamiikkaan liittyviä problematiikkoja sekä haastaviin kasvu- ja muutosvaiheisiin liittyvää kipuilua. Toisinaan perheterapiassa pohditaan myös perheen vanhempien omien lapsuuskokemusten vaikutusta omaan vanhemmuuteen.

Perheterapiassa voidaan käsitellä pitkään jatkuneita ongelmatilanteita tai akuutteja kriisitilanteita.

Minulla on Kela-oikeudet perheterapiaan.

Seksuaaliterapiassa käsitellään erilaisia seksuaalisuuteen liittyviä pulmia. Seksuaalisuus on tärkeä osa ihmisyyttä ja parhaimmillaan se on positiivista energiaa ja seksuaalinen läheisyys tärkeä osa parisuhdetta. Seksuaalisuuteen ja seksiin voi kuitenkin liittyä mm. hämmennystä, häpeää, syyllisyyttä ja pelkoja, erilaisia toimintahäiriöitä, riippuvuutta tai luottamusongelmia. Nämä voivat vaikeuttaa niin omaa kuin kumppanin elämää. Usein näistä asioista on vaikea puhua ja puhumattomuus lisää problematiikkaa entisestään.

Yleisempiä seksuaalisia pulmia ovat mm. halujen eriparisuus parisuhteessa sekä omaan kehonkuvaan liittyvät epävarmuudet. Seksuaalisuuteen voi liittyä liittyä mieltä painavia kysymyksiä erilaisissa elämäntilanteissa, mm. raskausyrityksen, lapsettomuuskriisin tai ruuhkavuosien aikana/jälkeen sekä vaihdevuosissa. Myös oma seksuaalisuus, seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuolen kokemus saattavat mietityttää ja keskustelu seksuaaliterapeutin kanssa voi auttaa.

Seksuaaliterapiassa voi käydä yksin tai yhdessä kumppanin kanssa keskustelemassa mieltä askarruttavista asioista.

Tahaton lapsettomuus on usein iso kriisi elämässä ja koskettaa monia elämän osa-alueita. Lapsettomuutta voidaan hoitaa erilaisin lääketieteellisin menetelmin, mutta lapsettomuuden emotionaalinen kriisi jää usein vähemmälle huomiolle. Lapsettomuuskriisi on siitä poikkeuksellinen kriisi, että siinä toivo ja epätoivo vuorottelevat vuoristoratamaisesti prosessin eri vaiheissa. Kriisin vaiheet ja suru vellovat edestakaisin. Usein myös lapsettomuushoidot koetaan psyykkisesti kuormittavina ja ne saattavat vaikuttaa monin tavoin myös parisuhteeseen.

Toivotun raskauden päättyminen keskenmenoon on myös iso kriisi. Siihen liittyvien kipeiden tunteiden jakaminen ja henkisen tuen saaminen auttavat selviytymään surussa.

Vastaanotollani työstän lapsettomuuteen liittyvää henkistä stressiä, monenlaisia kipeitä tunteita ja lapsettomuuden vaikutusta parisuhteeseen. Toisinaan lapsettomuuden kokemus ei pääty lapsen saamiseen, vaan aiemmin koettu lapsettomuus tai toistuvat keskenmenot leimaavat jollakin tavalla myös vanhemmuutta.

Teen adoptioprosesseihin liittyviä lyhytterapiajaksoja/arviointeja, joista kirjoitetaan tarvittaessa lausunto adoptioneuvontaa antavalle taholle.

Eroterapiassa voidaan työstää pariskunnan eropäätöstä ennen sen toimeenpanoa yhdessä, tavoitteena parempi ero. Eroterapiassa voidaan myös työstää jo tapahtunutta eroa ja siihen liittyviä kipeitä tunteita toisen tai kummankin osapuolen kanssa jälkikäteen.

Mikäli eroon liittyy perheen hajoaminen, eroterapialla tuetaan toimivaa vanhemmuussuhdetta ja yhteistyötä vanhempien välillä eron jälkeen. Joskus on myös hyödyllistä, että perheen lapset pääsevät käsittelemään vanhempien eroa ulkopuolisen asiantuntijan kanssa.

Kun lapsi, nuori tai nuori aikuinen aloittaa oman psykoterapian, suositellaan vanhemmille joko omia tapaamisia ja/tai yhteistapaamisia lapsen/nuoren kanssa psykoterapeutin vastaanotolla. Perhe sopii yhdessä lapsen/nuoren oman psykoterapeutin kanssa siitä, onko hyvä, että vanhempia tapaava psykoterapeutti on sama vai eri henkilö kuin nuorella. Tällaisessa tilanteessa lapsella/nuorella siis saattaa olla oma psykoterapiansa yksilöpsykoterapeutin kanssa ja vanhemmilla saattaa olla omat vanhempainohjaustapaamiset esim. perheterapeutin kanssa.

Vaikka aikuistuva nuori olisi jo täyttänyt 18 vuotta, vanhempien omat käynnit ovat suositeltavia ja Kela-korvattavia, mikäli nuori aikuinen asuu yhä vanhempiensa luona tai vanhemmilla on yhä keskeinen rooli nuoren aikuisen elämässä.

Minulla on Kela-oikeudet vanhempainohjaukseen.